Siis absoluuttisesti mitäänhän en tästä ymmärtänyt, luin koska kumppani lempeästi pakotti. Rakastin runojen tunnelmaa kun luin niitä itselleni ääneen, annoin niiden vain virrata, kerätä voimaa, kertoa jotain välittämättä saanko kiinni siitä mitä ne kertovat. Tekee hyvää haastaa itseään kirjallisuuden parissa, näinkin vaikean, oudon, kumman ja itselleen vieraan.