Meh.

Saan kiinni miksi tämä kirja luultavasti on kirjoitettu, miksi Emezi pyrkii seitsemännellä kirjalla ottamaan neljännen eri genren haltuunsa. Romanttisen chick lit -kirjallisuuden tuominen queer- ja rotuasioiden äärelle on ehdottomasti tärkeä teko, samoin vahvat ja päättäväiset naispäähenkilöt jotain, mitä tässäkin kirjallisuuden lajissa soisi useammin nähtävän.

Mutta toteutus oli kyllä harvinaisen kehnoa, epäuskottavaa puuroa. Asiat tapahtuivat ilman mitään psykologista syvyyttä, hahmot olivat tylsiä, kehnoja ja pinnallisia, juonikäänteet taas niin ennalta-arvattavia ja loppuunkaluttuja, että vähän ihmetyttää miten vähällä Emezi on itsensä tämän kirjan kanssa päättänyt. Ihan kuin hän olisi testannut miten huonoa voi kirjoittaa ja saada sen vain nimellään läpi.

Olen yleensä myös pitänyt valtavasti Katteluksen käännöksistä, mutta tässä ei toiminut sekään. Kieli, slangi ja puhekieliset sanat olivat niin kaukana (olettamistani) englanninkielisistä versioista, että jopa niistä tuli hieman cringe fiilis.