3,5/5
Kun Merilintuja ja lintuihmisiä valittiin lukupiirin kirjaksi, olin aluksi vähän epäileväinen - en ollut tästä kuullutkaan ja merilinnut on jo melko tuttuja. Mutta sitten huomasin, että tämähän sijoittuu Varangin niemimaalle, opiskeluaikojen kenttäkursseilta tuttuun paikkaan, ja pian olinkin jo ihan kirjan pauloissa! Oli nostalgista lukea esimerkiksi Ekkerøyn pikkukajavakoloniasta, joka on ollut oman elämäni ehkä uskomattomin luontokokemus.

Aura Koivisto yhdistelee hienosti omia kokemuksiaan yleiseen tietoon merilinnuista, mutta välillä lähdettiin mielestäni turhille harhapoluille luonnontieteilijöiden historiaan. Hiukan häiritsi myös Koiviston hieman paheksuvalta vaikuttava suhtautuminen siihen, että turistit ovat löytäneet Jäämeren kylät. Itse muistelen alueen ränsistyneisyyttä kalastuksen hiipumisen jäljiltä, ja vastuullisessa turismissa on alueelle varmasti paljon hyvää. Toki en voi kieltää, että Koiviston vuosikymmenten takaiset retket kuulostavat aika mahtavilta, osittain ihmisten vähäisyyden takia.