Kuuntelin tämän heti Hararin Sapiensin perään, ja se ratkaisu oli loistava: oli kuin olisin saanut jatkaa jo kerran loppuun asti kuunnellun kirjan parissa vielä reilut 13 tuntia.

Jos Sapiensissa Hararin näkökulmat ja raikkaat lähestymistavat historiaan ihastuttivat, veivät ne tässä vielä sitäkin enemmän mukanaan. Tunnistan kyllä kuunnelleeni erittäin samanmielisen sekä itseäni huomattavasti älykkäämmän ja pidemmällä olevan ajattelijan tekstiä, ja tiedän osan viehätyksestä perustuvan siihen itsekkääseen havaintoon, että noinhan minäkin jollain pienellä tavalla olen tätä asiaa hahmotellut. Tuota minäkin olen pelännyt, tuohon kiinnittänyt huomiota. Ja 99 prosentissa tapauksista: että noinkinko tämän asian voi hahmottaa!

Harari perustelee, käsittelee laajasti, syventää ja uskaltaa olla pelkäämättä fundamentalistien ja fasistien suurinta asetta: hiljentämisprojekteja, vihaa ja vaientamista. Harari ei juurikaan sanojaan saati ajatuksiaan säästele, ja kyytiä saa niin uskomusjärjestelmät kuin sokea usko tulevaisuuden paremmuuteen. Jotkut kokevat Hararin väsyneenä kyynikkona, joka ei näe missään mitään hyvää, minulle hän on veitsenterävä yhteiskuntakriitikko ja filosofi, joka ei pelkää osoittaa virheitä sieltä, missä niitä on ollut epämukavaa nähdä.

Ehkä tässä on nyt myös pientä hurahtaneisuutta ilmassa, mutta pidän hurjasti Hararin tavasta ajatella, kirjoittaa ja hahmottaa ihmiskuntaa. Tässä kiteytyy hyvin 2000-lukulainen ihmiskäsitys, mutta se humaanimpi ja nöyrempi, joka jää jatkuvasti suuremman öyhötyksen alle. Tilasin kirjan jo itselleni, sillä äänikirjan kirjanmerkit täytyy saada vielä fyysistenkin sivujen väliin.

4,5 tähteä, melkein ehkä jopa puhdas viisi, jos olisin jaksanut innostua myös alun teknologiaosuuksista enemmän.