Olipa hieno kirja. Jotenkin herkän ihana ja kevyen helppo, sopiva parin kuukauden Waltari-kauden jälkeen keventämään tunnelmaa. Ihan täydellisyyteen se ei yltänyt, ja tietyssä kohtaa häiritsi ihan hurjasti päähenkilöiden naiivi parikymppisyys, se kun on yläkouluiän jälkeen mielestäni yksi itsekeskeisimpiä kausia mitä elää voi, ja siksi se on kirjallisuudessa jotenkin, no, turhaa. Myös muutamat juonteet olivat vähän liiankin keksittyjä, mutta kyllä minä tämän kirjan parissa viihdyin, viihdyin hyvinkin.