Paul Hardingin Tinkers ilmestyi vuonna 2009 kirjoittajansa esikoisteoksena. Vuonna 1967 syntynyt Harding oli siis jo 42-vuotias julkaistessaan esikoisensa. Teos voitti vuonna 2010 Pulitzerin kirjallisuuspalkinnon. Ei hullumpi aloitus uralle ja vieläpä varsin pienen kustantamon kautta: kirjan julkaisi pitkällisen haeskelun jälkeen Bellevue Literary Press, pieni voittoa tavoittelematon kustantamo, joka julkaisee muutaman kirjan vuodessa. Palkinnon merkitys ei ollut aivan vähäinen: kirjaa myytiin ennen palkintoa joku 7 000 kappaletta, Pulitzerin voittamisen jälkeen yli puoli miljoonaa. 

 

Suomeksi tämä voittajateos saatiin vasta vuonna 2021, kun Ntamo julkaisi Vesa Pynttärin suomennoksen. Pynttäri kertoo Mun Oulu -lehden haastattelussa joutuneensa itsekin etsimään harrastuksena muun työn ohessa tekemälleen suomennokselleen kustantajaa pitkään. Sellainen löytyi sitten kirjoja tarvepainattavasta Ntamosta. Pulitzer-palkinto ei siis ole mikään tae mistään, vaikka aika moni palkinnon voittajista onkin ollut sen sortin menestys, että on tullut suomennetuksi. 

 

Kilkuttajat on lyhyehkö romaani, mutta lyhyttä sivumääräänsä vaikeampi. Se alkaa kuolinvuoteelta; teoksen Pynttärinkin lumonnut avauslause kuuluu “George Washington Crosby joutui harhojen valtaan kahdeksan päivää ennen kuolemaansa”. Teos kertoo tästä presidentillisen nimen saaneesta miehestä, joka on eläkepäivillään ryhtynyt korjaamaan vanhoja kelloja. Samalla se kertoo myös Georgen isästä Howardista, joka työkseen kiertelee vaunuineen Uutta-Englantia myymässä sekalaisia kodintarvikkeita. 

 

Kirjan nimen tinker tarkoittaa tinuria, tinaseppää. Sana lienee monille tuttu John Le Carrén Pappi lukkari talonpoika vakooja -kirjan alkuperäisestä nimestä Tinker tailor soldier spy. Nimi viittaa paitsi tähän ammattiin, myös yleiseen näpertelyyn ja toisaalta kiertolaisuuteen tai irtolaisuuteen. Howard on ammatiltaan tinker, ja yhdenlainen näpertelijä Georgekin kellojensa parissa on. 

 

Isä-Howard nousee nopeasti kirjan toiseksi keskushenkilöksi. Howardin elämän kulkua muovaa tämän sairastama epilepsia ja toisaalta tämän isästä, seurakunnan pastorista, joka sairastui vakavasti ja ikään kuin hävisi. Isien ja poikien suhteet ovat kirjan ytimessä. Myös yksinäisyyden, yhteyden, luonnossa olemisen ja luonnon kauneudesta nauttimisen teemat nousevat esiin. Kaiken aikaa kirjan ankkurina on Georgen kuolinvuode, jonka ympärillä sukulaiset pyörivät, mutta siitä sukelletaan sitten aikaisemmille aikatasoille ja kerrotaan vanhoista asioista milloin Georgen, milloin Howardin näkökulmasta. 

 

Kilkuttajat oli varsin sattumanvarainen kirjastopoiminta, joka osoittautui kiinnostavaksi lukukokemukseksi. Sillä on myös mielenkiintoinen tausta. Täytyy siis kiittää Vesa Pynttäriä, että tämäkin Pulitzer-voittaja on suomeksi luettavissa: kyllä se lukemisen arvoinen on.