4.5/5
Tyttöjen kaupunki* osoittautui suunnattoman hauskaksi lukukokemukseksi ja kokonaisvaltaiseksi eskapismiksi aikana, jolloin normaaliakin kipeämmin kaipaa pakoa todellisuudesta. Tarina alkaa 19-vuotiaan hemmotellun ja itsekeskeisen Vivian Morrisin muuttaessa New Yorkiin tätinsä luo teatterin värikkään kaaosmaiseen maailmaan. Kertojaääni on vanhentuneen Vivianin, joka pystyy kommentoimaan päätöksiään ajan tuomalla viisaudella sekä puhuttelemaan Angelaa, kenelle hän tarinansa kertoo – heidän suhdettaan oli mielenkiintoista arvailla, vaikken onnistunut sitä keksimään.

Elizabeth Gilbert tuo ihastuttavalla tavalla esille erilaisia ihmistyyppejä ja vaikka sodalla sekä ikävällä draamalla on tarinassa osansa, sen lukemisesta tuli yksinkertaisesti hyvä mieli. Huomasin hymyileväni jatkuvasti ja sivut kääntyivät nopeaan tahtiin. Itse juonen rytmi on välillä vähän outo, mitä monet ovatkin kommentoineet, mutta liian pitkäksi en Tyttöjen kaupunkia kokenut. Päinvastoin, olisin mieluusti lukenut lisääkin, erityisesti monet sivuhenkilöistä olisivat ansainneet enemmän spottivaloa. No, ainakin heidän asunsa kuvataan aina huolella: vaatteet ja ompelu ovat suuressa roolissa mistä nautin valtavasti!

*Arvostelukappale saatu kustantajalta